Rinteiden ulkopuolella liikkumisessa on aina riskejä, jotka laskijan tulee tiedostaa. Hyvät lumiturvallisuustaidot mahdollistavat turvallisen liikkumisen tuntureilla ja vuorilla.

Lumiturvallisuus tarkoittaa niitä tietoja ja taitoja, joiden avulla riskejä voidaan vähentää. Lumiturvallisuuskouluttaja Eeva Mäkelä kertoo takamaastossa laskemisen vaaroista ja niihin varautumisesta.

Takamaastossa riskit kasvavat

Mäkelän mukaan rinteiden ulkopuolella liikuttaessa on tärkeää huomioida lumivyöryvaara.

– Lumivyöryalueita voidaan helpoiten välttää oikella reittivalinnalla. Turvalliseen reitinvalintaan kuuluu esimerkiksi harjanteiden hyödyntäminen ja kuperien muotojen välttäminen.

Mäkelän mukaan vyöryherkemmille, yli 30 asteisille rinteille meneminen on usein tietoinen päätös, jota ennen on arvioitu lumen stabiliutta ja tehty suunnitelma kuinka rinne lasketaan.

– Itse pyrin laskemaan konservatiivisesti ja neuvon asiakkaitakin pitämään koko ajan laskun kontrollissa.

Takamaastossa laskettaessa myös loukkaantumisriski kasvaa. Mäkelä muistuttaa, että  hoidettujen rinteiden ulkopuolella lumen alla voi olla näkymättömiä vaaranpaikkoja kuten kiviä, kaatuneet puita ja puroja.

– Jäätikköalueella laskiessa vaarana ovat myös railot, jotka lumi peittää näkyvistä.

Avun saaminen saattaa kestää tunteja

Onnettumuuden sattuessa avun paikalle tulo voi vuoristossa kestää useita tunteja. Tilanteeseen täytyy osata varautua.

– Täytyy tietää mitä tehdä, jos esimerkiksi kaatuu ja loukkaantuu niin, ettei enää pääse jatkamaan eteenpäin. Apua ei takamaastossa useinkaan saada heti paikalle ja pienestäkin polven vääntymisestä voi seurata tilanteen vakavoituminen. Vaarana on esimerkiksi hypotermia.

Mäkelä muistuttaa pitämään tuntureilla ja vuorilla liikuttaessa mielessä myös sään muuttumisesta johtuvat riskit.

– Vuoristossa sää saattaa muuttua nopeasti. Jos esimerkiksi näkyvyys kesken laskureissun huononee, on vaarana eksyminen ja väärään paikkaan – vyöryalueelle, jyrkänteelle tai railoalueelle – joutuminen.

Eksyessä saattaa vuoristoon joutua jäämään suunniteltua pidemmäksi aikaa, ja tähän on syytä olla varautunut oikeanlaisilla varusteilla.

Pakkaa mukaan tarvittavat välineet

Jokaisen takamaastossa laskevan tulisi ottaa lumivyöryriski huomioon varustautumalla piipparilla, eli lumivyörylähettimellä, lapiolla ja sondilla. Mäkelä suosittelee hankkimaan välineet omaksi tai tutustumaan lainavälineisiin kunnolla ennen vuorille lähtöä, jotta niitä varmasti osaa tilanteen sattuessa käyttää.

Mäkelä kehottaa pitämään mukana myös puhelinta, johon on tallennettu paikallinen hätänumero, jotta apu saadaan tarvittaessa paikalle. Mukana tulisi olla myös kartta ja kompassi, joiden avulla turvallisen reitin suunnittelu ja valinta on helpompaa.

Mäkelän mukaan reppuun kannattaa pakata lisäksi sellaisia varusteita, jotka helpottavat liikkumista ja selviytymistä talvisissa olosuhteissa.

– Varahanskat kannatta pitää mukana, jos omat hanskat esimerkiksi kastuvat tai putoavat ja häviävät. Kädet täytyy pitää lämpimänä, jotta pystyy onnettomuuden tai vaaratilanteen sattuessa toimimaan.

Mäkelä suosittelee pitämään mukana myös ylimääräistä taukotakkia pysähdysten varalle, sekä mahdollisesti evästä ja termarissa lämmintä juotavaa.

– Varusteet pakataan reppuun sen mukaan, kuinka kauan vuoristossa on tarkoitus olla ja kuinka kauas hisseiltä lähdetään.

Mäkelän mukaan myös abs-reppu on paljon vuoristossa liikkuvalle järkevä investointi. Reppu parantaa vyörytilanteessa laukaistavien ilmatyynyjensä ansiosta mahdollisuuksia pysyä lumivyöryn pinnalla.

– Reppu on hyvä lisävaruste ja se kuuluukin esimerkiksi monien vuoristo-oppaiden perusvarustukseen. Jotkut opasfirmat ovat myös alkaneet lainata niitä asiakkailleen. Lasken itsekin aina abs-repun kanssa.

Lumiturvallisuustaitojen harjoittelu

Mäkelä kehottaa harjoittelemaan lumiturvallisuustaitoja kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ensisijaisesti hän suosittelee asiantuntijan vetämää kurssia, josta varmasti saa oikeaa tietoa jäsennellysti.

– Hyvällä kurssilla keskitytään oikeisiin asioihin. Tieto etenee loogisesti, joten on helppo priorisoida mitkä tiedot ja taidot ovat ensisijaisia.

Mäkelän mukaan esimerkiksi kolmen päivän kurssi, jossa päästään oikeasti liikkumaan maastossa, on hyvä lähtökohta lumiturvallisuustaitojen harjoittelulle, mutta luennot, työpajat  ja lyhyetkin kurssit ovat hyviä vaihtoehtoja.

– Jo pelkästään piipparin käytön opettelu on parempi kuin ei mitään, vaikka siinä treenataankin jo siinä mielessä väärää asiaa, että onnettomuus on jo sattunut. On tärkeää treenata myös onnettomuuden estäviä asioita, eli oikeaa reitinvalintaa ja päätöksentekoa.

Mäkelä suosittelee myös lukemaan paljon aiheesta kirjoitettua kirjallisuutta ja esimerkiksi blogeja.

– Kaikesta tiedosta on hyötyä. Myös laskukavereiden kanssa treenaaminen on arvokasta aikaa.

> Lumiturvallisuuskurssit talvella 2013-2014

Teksti: Saara Argillander
Kuva: Eeva Mäkelä