Hiihtokeskukset, Lappi, Laskettelu, Yleinen

Suomen vanhimmat hiihtokeskukset – näissä se alkoi!

Suomen lasketteluhistoria alkaa 1930-luvulta, jolloin ensimmäiset laskettelukeskukset aloittivat toimintansa. Laji tunnettiin alkuaikoina mutkamäenlaskuna.

Alamäen vauhdista pääsi aikojen alussa nauttimaan vasta koko mäen tamppauksen jälkeen. Ensimmäisten hiihtohissien myötä laskettelu sai enemmän jalansijaa ja talvimatkailu yleistyi. Hissit ovatkin olleet mullistava tekijä talviharrastamisen kehittymisessä.

Grani

Suomen vanhin rinne löytyy Kauniaisten hiihtokeskuksesta. Granissa laskettelua on harrastettu jo vuodesta 1934 ja ensimmäinen hissi otettiin käyttöön vuonna 1951. Kauniaisten hiihtokeskus sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä pääkaupunkiseudulla.

Salla

Sallassa alkoi varsinainen hiihtokeskustoiminta vasta 70-luvulla alueen palveluiden kehittymisen myötä. Keskuksen varhaishistoria kuitenkin alkaa jo 1930-luvun puolivälistä, jolloin tunturihiihto ja laskettelu alkoivat Sallassa. Siellä järjestettiin syöksylaskun ja pujottelun SM-kilpailut jo vuonna 1936.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Koli

Kolilla on pitkät lasketteluperinteet ja mäkeä on laskettu jo vuodesta 1938. Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Kolin kauniit maisemat ovat houkutelleet matkailijoita kauan ja se oli vuoden 1923 vierailluin matkailukohde Suomessa. Koli on monipuolinen keskus, jossa riittää tekemistä ja haastetta eritasoisille laskijoille.

Kalpalinna

Kalpalinnan tarina alkaa vuodesta 1939, kun Kalle Ebb kaveruksineen raivasi ensimmäisen rinteen ja rakensi itävaltalaistyylisen hiihtomajan. Perinteikäs hiihtokeskus sijaitsee Turengissa, Hämeenlinnan eteläpuolella. Kalpalinnan rinteet muodostavat kaikkiin ilmansuuntiin ja kahdelle mäelle kohoavan kokonaisuuden.

Pallas

Pallas on ollut merkittävä hiihtomatkailun edelläkävijä Suomessa. Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto järjesti ensimmäisen tunturihiihtokurssin Pallaksella vuonna 1934.  Vuonna 1953 ensimmäinen Lapin tuntureiden hiihtohissi otettiin käyttöön Pallaksella. Laskettelijoiden määrä ja hiihtokeskuksen toiminta kasvoi merkittävästi vasta 60-luvun alussa. Vuonna 1965 Suomen kolmanneksi vanhin hiihtokoulu Pallaksen Pöllöt aloitti toimintansa. Pallaksen vetonaula on ehdottomasti pysähtynyt aika ja koskematon luonto.

Ylläs

Ylläksen pitkät matkailuperinteet alkavat 1930 luvulla, kun ensimmäiset matkailijat saapuivat tunturin alueelle. Ensimmäinen hiihtohissi otettiin käyttöön vuonna 1957. Ylläksen yhteensä 63 rinnettä tekevät siitä Suomen mittavimman hiihtokeskuksen. Tunturilta löytyy myös Suomen pisin rinne, jolla laskettavaa on 3 kilometriä.

Vuokatti

Vuokatissa laskettelu ja mäkihyppy alkoivat 1940-luvulla. Vuosikymmenen lopulla .alueella oli Suomen suurin syöksy- ja pujottelurata. Laajempi rinne raivattiin ja hiihtohissin rakentaminen aloitettiin vuonna 1953. Hiihtokouluopetusta Vuokatista on saanut vuodesta 1958 alkaen. Vuokatista löytyy tekemistä kaikentasoisille laskijoille. Rinteitä on yhteensä 13 ja korkeuseroa parhaimmillaan 174 metriä.

Ruka

Rukan metsissä on lasketeltu jo 1940-luvulta lähtien. Ensimmäiset laskut raivatulla rinteellä päästiin kokemaan joulukuussa 1954. Ruka on yksi Suomen perinteisimmistä hiihtokeskuksista. Siellä toimii Suomen vanhin hiihtokoulu, opetusta on annettu vuodesta 1956. Pitkän, lokakuusta toukokuuhun kestävän, kauden ansiosta se on yksi Euroopan lumivarmimmista keskuksista. Suosittu hiihtokeskus tarjoaa sopivasti haastetta kaikille laskijoille.

Laajis

Jyväskylän Laajavuori on toiminut hiihtokeskuksena vuodesta 1963 lähtien. Vuodesta 2011 keskus on toiminut nimellä Laajis. Viime vuosien aikana rinteet, palvelut ja kalusto ovat kehittyneet huomattavasti. Laajiksesta löytyy monipuolisesti rinteitä aloittelijoille sekä kokeneille laskijoille.

Puijon rinteet

Puijolla alppihiihdon ja laskettelun historia alkaa 1930 luvulla pidettyjen pujottelu- ja syöksylaskukilpailujen johdosta. Vuonna 1934 ensimmäinen Puijossa järjestetty pujottelukilpailu toi rinteille yli 6000 katsojaa seuraamaan uutta lajia. Puijolle rakennettiin hiihtohissi vuosina 1956-57. Alueella on kaksi rinnettä, joista toinen on lähinnä pujotteluseurojen käytössä ja toinen avoinna yleisölle.

Pyhä, Levi ja Ellivuori

1960-luvulla laskettelun suosio Suomessa kasvoi huomattavasti ja moni hiihtokeskus aloitti toimintansa. Vuosikymmenen alkupuolella perustettuja laskettelukeskuksia ovat Pyhä, Levi ja Ellivuori, joiden tarina alkoi vuonna 1964.

Pyhällä tunturihiihtoa on harrastettu aina, mutta varsinainen hiihtokeskustoiminta alkoi vuonna 1964 Pyhätunturi Oy:n perustamisen myötä. Pyhän tunnusmerkkinä ovat keskuksen erinomaiset rinteet, jotka sopivat niin aloittelijoille kuin kokeneillekin laskijoille.

Levi on yksi Suomen suurimmista ja kansainvälisimmistä laskettelukeskuksista. Talvimatkailua Sirkan kylässä on harrastettu jo 1930-luvulta. Matkailijoiden kiinnostus Leviä kohtaan heräsi vuonna 1964 ensimmäisen hissin myötä, jolloin varsinainen hiihtokeskustoiminta alkoi. Levin pisin rinne on 2,5 kilometriä pitkä ja hissijonoja ei juurikaan ehdi muodostumaan laajan rinnevalikoiman ansiosta.

Ellivuoren hiihtokeskustoiminta on lähtenyt kunnolla käyntiin ensimmäisen hiihtohissin myötä vuonna 1964. Sastamalassa sijaitseva keskus on yksi Länsi-Suomen suurimmista. Ellivuoren pisin rinne on 800 metrin pituinen ja keskus sopii erityisesti aloittelijoille ja perheille.

Teksti: Laura Haro
Kuva: screen name fail via Compfight cc

Päivitetty 11.2.2014, Puijon tiedot lisätty


Avainsanat:
, ,
Arvostele artikkeli:
Suomen vanhimmat hiihtokeskukset – näissä se alkoi!
1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (4,00/5 - 5 ääntä)
Loading...

Kommentoi artikkelia tai keskustele aiheesta

  • Historia oikein sanoo:

    Moi, miksi suomen vanhin lasketteluseura ja yksi suomen vanhimmista (yhä käytössä olevista) rinteistä on unohdettu jos halutaan kertoa missä/mistä kaikki alkoi ? Fjällskidarklubben -37:n jäseniä osallistui jo ensimmäisiin SM-kisoihin Sallassa -37 ja järjestivät itse SM-kisat 1943 (Kauniasten rinteessä). Vuokrarinteiden ja lainarinteiden (Kaivopuisto, Alppila, Ullanlinna ja Kauniainen) jälkeen seura osti oman rinteen 1946 joka avattiin 1947 ja toimii vielä aktiivisesti 🙂 Ensimmäinen hissi asennettiin 51 – 53 ja uusin viime vuonna.

    Yst.terv.

    Lasse Dahlberg

    Vastaa

  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.