Afterskistään tunnettu Itävallan Saalbach sopii myös lapsiperheen talvilomakohteeksi. Nämä alppikokemukset nousivat testiperheellä selkeimmiksi suosikeiksi.

Saalbach on Salzburgin alueen perinteikäs ja suomalaisittainkin suosittu alppikylä. Paikalle pääsee näppärästi myös pakettimatkalla, kuten itsekin saavuimme. Laajan ja jokaisen perheenjäsenen vauhdinmakuun sopivan rinnealueen plussana on ruuhkattomien rinneravintoloiden runsas määrä – taukopaikka löytyy läheltä pikkulaskijan sitä tarvitessa. Hiihtokokonaisuuden yhtenäisyys helpottaa eri alueiden välillä liikkumista.

Keskustan kävelykadulla käy mielellään laskupäivän jälkeen vilkaisemassa iloista shoppailu- ja terassitunnelmaa. Vaikka Itävallan kohteista lapsiin panostavina tunnetaankin paremmin muun muassa Serfaus ja Söll, ei Saalbachiakaan kannata ohittaa perheellisen vaihtoehtona. Perusteita ovat muun muassa seuraavat:

1. Montelino Trail – aaltoileva rallirinne

Seikkailurinteeksi nimetty Montelino Trail löytyy matkan varrelta Saalbachista Leogangin suuntaan lasketellessa. Gr. Asitz -yläaseman kupeessa rinnekarttaan katkoviivalla merkitty rallirata sai 4-vuotiaamme hihkumaan ”uudestaan!”.

Rinnekoneen jäljen levyinen rata aaltoilee jatkuvasti ja sisältää tiukkoja kallistettuja mutkia. Juuri sopivasti vauhtia ja jännitystä sekä pienemmille että keski-ikää lähestyville huimapäille.

2. Rinnekoneella syömään ja kelkkaillen alas

Lumikissa kuljettaa vieraat Saalbachista kolmisen kilometriä loivaa rinnettä pitkin 1311 metrin korkeudella sijaitsevaan Spielberghausiiin. Tarjolla oli sekä ulkopaikkoja rinnekoneen korissa että katetussa perävaunussa. Poika halusi ulos eikä katunut valintaansa lumipyrystä huolimatta.

Tunnelmalliseen majataloon oli katettu ribsipitoisen yltäkylläinen lihajuhla. Jälkipalaksi norjalainen opas tarjoili vieraita villinneen haitariesityksen. Toinen kohokohta saatiin paluumatkasta, joka taitettiin muovisilla kelkoilla lumikissojen nousureittiä pitkin. Lasku aiheutti melkoista naurun remakkaa hämärtyneeseen metsämaisemaan.

3.  Schattberg Ost –yläaseman maisemat

Epäilemme, että Saalbachin hienoimmat maisemat löytyvät Schattberg Ost –yläasemalta. Viereinen läntinen Schattberg ja tämä ovat hiihtoalueen ainoat yli kahteen kilometriin kohoavat kohdat.

Pieneltä tähystystasanteelta näkyy suurin osa Saalbachin rinteistä sekä jyrkästi alaspäin kaartuvassa rinteessä yli kilometrin alempana oleva kylän keskusta kirkkoineen. Samat näkymät on ihailtavissa myös yläaseman Sky Rest –ravintolan ikkunoista.

4. Vanha mylly –rinneravintola

Leogangista nousevien gondolihissien yläasemalla 1760 metrissä sijaitsee museohenkinen teemaravintola Die Alte Schmiede. Yli 400-paikkaisen ravitsemusliikkeen listalta löytyy erinomaiset kiviuunipizzat ja laaja kirjo itävaltalaistyyppistä ruokaa.

Ruokaakin suuremman vaikutuksen teki ravintolan miljöö, joka on rakennettu 2000-luvun vaihteessa mutta vuoden 1885 mylly- ja pajamiljöön mukaiseksi. Hienosti restauroidut yksityiskohdat pitävät sisällään mm. suuren vesirattaan. Poika halusi käydä katsomassa tätä kohokohtaa useasti.

5. Rinnekierros Zwölferkogelille

Saalbachissa pääsee suorittamaan laakson ympäri kiertäviä rinnekiertoajeluita useilla eri variaatioilla. Suosikkireittimme nousi ensin pohjoiseen Bernkogelille, sitten Reiterkogelille, josta lasketeltiin sinisiä rinteitä pitkin Zwölfer-Nordbahnin ala-asemalle.

Zwölferkogelin huipulta lähtevät siniset rinteet nousivat perheemme suosikeiksi. Alueella on useita hyviä rinneravintoloita, ja paluureitti laakson eteläpuolta Schattbergin kautta varmistaa, että ruokahalua löytyy myös illalla.

6. AsitzBräu – Euroopan korkeimmalla sijaitseva panimo

Asitzbahnin yläasemalla, kivenheiton päässä saman omistajan Die Alte Schmiede –ravintolasta sijaitsee toinen mielenkiintoinen ravintola- ja majoituskompleksi AsitzBräu (1760 m). Vaikka tämä pienolutpanimonakin toimiva rakennus imee sisäänsä yli 500 henkeä, on 3-kerroksinen ravintolatila yllättävän kotoisa.

Ruoka on raskasta ja perustasoista itävaltalaisevästä, mutta paikan oma AsitzBräu-olut nostaa etenkin isukin mielialaa. Miestenhuoneen maisemapisuaarit kannattaa myös käydä kokemassa.

7. Hienot ja mukavat hissit

Saalbachissa on investoitu viime vuosina kymmeniä miljoonia hissiverkoston kohentamiseen. Pääosin ylämäki taittuu nopeissa 6 – 8 hengen kuomullisissa tuolihisseissä ja istumapaikallisissa gondolihisseissä. Tehokkaat hissit siirtävät hiihtoväkeä huipuille sellaisella vauhdilla, ettei ruuhkia synny.

Hissien eri mallit ja tekniikka kiehtoivat poikaamme niin, että isällä oli haasteita saada vastattua kaikkiin niihin liittyviin kysymyksiin. Saalbachin hisseistä riitti juteltavaa ja muisteltavaa myös loman jälkeen.

8. Mattohissi takapihalla

Ruotsalaisperheen pyörittämän Ripper-pensionaattimme takana oli kolme katettua mattohissiä ja pieni harjoittelumäki. Näitä aamupalalla katsellessaan poika halusi monesti päästä suorittamaan aamun ensimmäiset lämmittelylaskut tässä minirinteessä.

Hyvä puoli näissä hisseissä oli myös se, että niitä pitkin kävelymatka Kohlmaiskopfin hissille lyheni merkittävästi. Pienempien lasten kanssa matka majapaikasta päähissien ala-asemalle saakin mieluusti olla mahdollisimman kevyt.

9. Kisat siirtymärinteissä

Pitkät ja loivat siirtymärinteet mahdollistivat erilaisen kisailun ja hassuttelun. Tavallisen laskun kääntäminen kilpailuksi antoi yllättävän määrän lisäenergiaa pikkulaskijalle. Siirtymärinteet säilyivät helppoina ja möykyttöminä laskettavina myös lumisadepäivinä.

Välillä rinteisiin tuoreesta lumesta syntyneet möykyt myös ilahduttivat perheen miesväkeä. Kumpareet tarjosivat ilahduttavia hyppelymahdollisuuksia pienemmälle miehelle.

10. Hissi lelukaupan ikkunassa

Saalbachin kävelykadun ehdoton kohokohta pikkulaskijalle oli lelukaupan ikkunan takana pyörinyt miniatyyrihiihtohissi. Yhdistetyn tuoli- ja gondolihissin liikettä piti päästä tutkailemaan joka päivä.

Tutustu Lumipallon Saalbach-hiihtokeskusesittelyyn

Kuvat ja teksti: Simo Vunneli