Ellivuori

Ellivuori testattiin ilman sen suurempaa ennakkotietoa mäestä. Nimi oli toki tuttu jo 80-luvulta, ja jonkunlainen mielikuva oli olemassa alueellisesti suositusta paikasta. Paikalle päästyämme suosio näytti ainakin edelleen pitävän paikkansa. Osasyynä siihen saattoi olla upean aurinkoinen keli ja pikkupakkanen. Pienet jonot joka tapauksessa oli hisseihin, mutta ne vetivät mukavasti eikä odotteluun kulunut liikaa aikaa. Ja kaveriperheen kanssa paikalla ollessa pieni odottelu on hyvä hetki rupatteluun.

Rinteet olivat kohtuullisen hyvässä kunnossa, ja profiilit lapsiperheille sopivat. Vain mustan rinteen loppuosan jyrkänne aiheutti pikkulaskijoissa kauhua. Isommat kiittelivät sen olemassaoloa, koska sitä lukuunottamatta rinteet ovatkin varsin leppoisia.

Rinteet avautuvat kahteen eri ilmansuuntaan ja kauniisiin järvimaisemiin. Kahvila-ravintola oli ihan toimiva. Vaikka sen sijainti pienen sivukukkulan päällä aiheuttaakin lyhyen tarpomistarpeen. Mitään häiritsevämpää ei Ellivuoren kokonaisuuteen mahtunut, joten käyntiä uskaltaakin suositella etenkin rauhallisemmasta laskusta pitäville. Tykittäjätkin viihtyvät muutaman kaltevamman kohdan ansiosta muutamia tunteja ilman lisähaasteen tarvetta.