Iso-Syöte

Kun katsotaan hiihtokeskusalan ulkopuolelta tulleiden sijoittajien toimia hiihtokeskusten omistajina, ei voi kuin ihmetellä. Luulisi tärkeintä olevan kysynnän ja keskuksen vetovoiman kasvattaminen.

Tällöin kasvaneiden volyymien avulla, myös huonosti tuottavat toiminnot eli rinneravintolat ja tunturihotellit pääsisivät kasvu-uralle ja niihin investoiminen mahdollistuisi.

Iso-Syötteellä ja Suomutunturilla on voimakkaasti remontoitu hotelleja ja rinneravintoloita, mutta siis itse tuote jäänyt kehittämättä ja näin keskuksen houkuttelevuus jäänyt kasvamatta. Hotellit ja rinneravintolat kun eivät mitenkään ole ratkaisevia sen suhteen, mihin lasketteleva turisti suksensa suuntaa.

Iso-Syötteen ohi ajaa valitettavan moni etelä-suomalainen ja oululainenkin. Muualla jo 80-luvulla tehdyt tuolihissi-investoinnit jättivät Syötteen alakynteen, vaikka Syötteen rinteet ovat huomattavasti paremmat. Syötteen rinteet ovat yhdet Suomen parhaimmista ja asiakkaita löytyisi etelä-suomesta, ulkomailta ja myös Oulun seudulta paljon enemmän, mikäli hissit olisi vaihdettu nopeisiin tuolihisseihin.

Etu ja takahissien korvaaminen kahdella 6 hengen tuolilla on kannattava ja tuottava sijoitus, kun huomioidaan millainen kasvupotentiaali Iso-Syötteellä on. Tämä siirto vain olisi pitänyt tehdä jo reilu kymmenen vuotta sitten.

Tällöin koko tunturi olisi ensimmäisenä Suomessa täysin tuolihissein kuljettavissa, kuten esimerkiksi Vemdalen Ruotsissa, joka on huimassa nousussa. Vemdalenia voisi muutenkin verrata Syötteeseen, rinteet & etäisyydet.

Vielähän peli ei ole menetetty, mutta tärkeää olisi että molemmat hissit rakennettaisiin kerralla. Voitaisiin mainostaa täysin uutta tunturia ja myös asiakas sen todella huomaisi. Investointina on halvempaa tehdä kerralla kaksi kuin hajauttaa investointi kahdelle vuodelle.