Alppien jyrkimmät rinteet
Hiihtokeskukset markkinoivat hissien ja rinteiden määrällä, reittien vaativuudella tai perhekeskeisyydellä. Kokonaisuus on silti tärkein aina kohderyhmän mukaan.
Jyrkkiä rinteitä hakeville toki löytyy mustia FIS-rännejä tai Pohjois-Amerikan ”Double Diamondeja”, mutta usein hyvien rinteiden yksittäiset jyrkät kohdat ovat nautinnollisempaa laskettavaa kuin rinnekartan pääkallonkuvalla varustettu yksi laskureitti.
Keskukset ovat myös laiskistuneet niin, että ennen vanhaan houkuttelevat supermustat jätetään nyt kunnostamatta. Kevääseen mennessä kumpareet ovat jo kupla-Volkkarin kokoisia ja aidon jyrkän laskemisesta menee maku.
Alla muutamia poimintoja Alpeilta eikä mitenkään tyhjentävästi. Noissa pääsee kuitenkin kokemaan, miltä tuntuu laskea oikeasti vaativalla rinteellä. Sen päälle tulevat tietysti kaikkien kuulemat jutut ”kun rinne oli ainakin 50 astetta, mutta me vain paukutettiin…”
1. Harakiri, Mayrhofen, AUT
”Alppien jyrkin kunnostettu rinne”. Enemmän hypeä kuin kunnon hiihtoa. Kokemisen arvoinen silti.
2. Le Mur Suisse / Pas de Chavanette, Avoriaz, FRA
Hyvät lumikissat ovat kesyttäneet legendaarisen Seinän. Kumpareikkona Le Mur oli aidosti kova haaste kenelle tahansa.
3. Face de Bellevarde, Val d’Isère, FRA
Vuoden 1992 talviolympialaisiin uudelleen rakennettu/räjäytetty rinne on loppuosaltaan loukku iltapäivisin kylään palaileville. Hiihtäjän oikealta löytyy samaa maastoa, mutta usein mukavammin laskettavaa.
4. Stelvio, Bormio, ITA
Liian pitkä rinne, jotta se olisi jyrkkä koko matkaltaan, mutta muutamat paikat panevat pohtimaan, että tästä ne vetävät syöksykisaakin. Vähän helpompi vaihtoehto on Val Gardenan Saslong. Maailman kovavauhtisin syöksyrata eli Wengenin Lauberhorn on pitkä, muttei muuten vaativa muutamaa hyppyriä lukuunottamatta. Samaa pätee myös Kitzbühelin kuuluisaan Streifiin.
5. Schattberg, Saalbach, AUT
Jos kaipaa kunnolla vaativaa, pitkää rinnettä, jossa on sopivasti jyrkkiä kohtia, niin tässä on sellainen. Ja aina kova. Eikä pois pääse kuin lopussa.
6. Le Tunnel, Alpe d’Huez, FRA
Jos ei imeydy Pic Blancilta turistien mukana ylipitkälle “mustalle” Sarennelle, niin vuoren läpi kulkevan tunnelin jälkeen saa aivan toisenlaisen laskukokemuksen. Leveä ja tasaisen jyrkkä seinä myös keppien ulkopuolella.
7. Chuenisbärgli, Adelboden, SUI
Jokainen alppimaailmancupia telkkarista katsonut on todistanut, että aikamoinen loppusuora on miesten suurpujottelu- tai puikkakisalla.
8. Manfred Pranger, Steinach am Brenner, AUT
Takavuosien pujotteluässän Manni Prangerin mukaan nimetty rinne kisaa Mayrhofenin Harakirin kanssa Itävallan jyrkimmän rinteen tittelistä.
9. KL, Les Arcs, FRA
Ei ihan oikea rinne, koska sitä käytetään vain nopeuslaskukisoihin, mutta siellä se ränni on ja laskettavissa Arc 2000:n yläpuolella. Siitä on moni suomalainenkin tullut yli kahtasataa. Arcsissa on myös toinen kiinnostava lasku eli ”Robert Blanc”.
10. Free Fall, St. Moritz, SUI
Kovalla mediahypellä lanseerattu miesten MM-syöksykisan startti, joka näkyy hyvin kabiinihissistä. Jos ei ole vedetty naruja eteen, niin voi käydä kokeilemassa.
11. Langer Zug, Lech, AUT
Yli kuuden kilometrin skiroute Rübikopfilta on osin kunnostettu ja matkan varrelta löytyy yli 45 asteen kallistuksia. Myös naapurikylän St. Antonin Schindlergratilla on moni turisti tirauttanut itkut.
Teksti: Jyrki Lehto
Kuvat: Jyrki Lehto, Simo Vunneli ja Shutterstock