Whiteface – Unohdettu olympialaiskaupunki
Vuosien 1932 ja 1980 talviolympialaisten isäntäkaupunki Lake Placid ja sen yhteydessä toimiva hiihtokeskus Whiteface Mountain ovat vuosien kuluessa osittain kadonneet paikallisen laskukansan muistista nopeammin kasvaneiden ja olosuhteiltaan varmempien keskusten tieltä. New Yorkin osavaltion lomakohde kätkee silti edelleen muutamia hienoja piirteitä, kuten Yhdysvaltojen koillisosan haastavimmat takamaastot sekä itärannikon suurimman laskettavan korkeuseron.
Whiteface sijaitsee suuresta korkeuserostaan huolimatta melko matalalla. Sekä Wilmingtonin hiihtokylä että hissien ala-asemat sijaitsevat alle 400 metrin korkeudella merenpinnasta, mikä tekee alueesta kaikkea muuta kuin lumivarman.
Yhdysvalloille tyypilliseen tapaan luonnon jättämiä puutteita paikataan parhaiden kykyjen mukaan teknologialla ja rahalla, minkä johdosta peräti 98 % kaikista hiihtokeskuksen hoidetuista rinteistä on lumitykkien kantaman ulottuvilla.
Suurta korkeuseroa matalalla
Whiteface Mountain –vuori sijaitsee Adirondackin vuoristossa hieman erillään muista vuorista ja on 1 483 metrin korkeudellaan New Yorkin osavaltion viidenneksi korkein piste. Vuoren ja hiihtokeskuksen yhteydestä löytyy myös mantereen suurin laskettava korkeusero, 1 000 metriä, Kalliovuorten itäpuolella. Näköalat Whitefacen huipulta ovat huikeat ja selkeällä säällä voi horisontissa nähdä 80 kilometrin päässä kohoavat Montrealin pilvenpiirtäjät Kanadan puolella.
Suurella korkeuserolla ja runsaalla yhden ja kahden mustan timantin maastollaan Whiteface erottuu edukseen etenkin keskitasoisten ja kokeneiden laskijoiden keskuudessa. Merkityt rinteet ovat jenkkikeskuksille tyypilliseen tapaan hyvin hoidettuja ja tehokkaasta hissijärjestelmästä johtuen ruuhkattomia. Helpommasta päästä ovat Excelsiorin kaltaiset pitkät ja vaivattomat kruisailurinteet, kun taas merkityt mustat ja tuplamustat osuudet ovat tyypillisesti sekä lyhyempiä että vauhdikkaampia.
Aloittelijoiden alueita löytyy vuoren juurelta muutamia ja myös vihreitä rinteitä on tarjolla runsaasti. Johtuen yleisesti matalasta sijainnista niin vuoren juurella kuin huipullakin lasketaan poikkeuksetta metsän keskellä. Lumilautailijat pääsevät tuoli- ja gondolihisseillä kätevästi kaikkiin rinteisiin ja keskuksen ainoaan, mutta arvostettuun snow parkkiin Park N’ Pipeen.
Koillis-Amerikan haastavimmat offarit
Lisää haastavaa laskettavaa löytyy yhtenä itäisen Amerikan vaikeimpana offaripaikkana pidetystä The Slides –takamaastosta Whitefacen huipulta. Alue on täynnä luonnon muovaamia vaarapaikkoja, kuten vesiputouksia, kiviä, puita, sekä yllättävästi vaihtelevaa maastoa. Vaikka haastavia ja yllättäviä ominaisuuksia Slidesissa ei olisikaan, lasketaan alueella muutenkin 35 – 40 asteen jyrkkyydessä, mikä kasvattaa vaikeustasoa entisestään.
Vyöryvaarasta johtuen tuplamusta offarialue avataan tyypillisesti vain aivan laskukauden viimeisinä viikkoina, eikä Lake Placidiin matkaavan kannata takamaastoihin talvella muuten odottaa pääsevänsä. Tämän lisäksi offarit ovat vielä rinteitäkin vahvemmin hiihtokeskuksessa yleisen huonon sään armoilla. Heikko näkyvyys ja kovat tuulet tekevät toisinaan koko Whitefacen hiihtokeskuksesta ja etenkin sen takamaastoista mahdottoman laskettavan, minkä vuoksi paikalliset ovat antaneet sille näillä olosuhteilla lempinimeksi Iceface.
Olympialaiskylä ja joulupukin paja
Whitefacen vuoren lähettyvillä on muutamia majoittumiseen hyvin soveltuvia hiihtokyliä, joista parhaat vaihtoehdot ovat sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva pieni Wilmington ja tunnetumpi, 20 kilometrin päästä löytyvä vuosien 1932 ja 1980 talviolympialaisten isäntäkaupunki Lake Placid.
Näistä kahdesta Wilmington on pienempi, runsaan tuhannen asukkaan hiihtokylä, josta löytyvät laskijan peruspalvelut sekä yksinkertaista majoitusta hotelleissa ja hirsimökeissä. Pienen kylän nähtävyyksistä merkittävin lienee perheen pienimmille tarkoitettu Santa’s Workshop eli joulupukin paja.
Lake Placid on hieman suurempi 4 500 asukkaan olympialaiskaupunki, jossa on yhä nähtävillä merkkejä vuosikymmenten takaisista kisoista. Valaistut hyppyrimäet ovat osa kaupungin siluettia ja olympia-aiheiset museot ovat näkyvästi esillä. After skin puolesta sekä Wilmington että Lake Placid ovat rauhallisia paikkoja, mutta enemmän valinnanvaraa löytyy jälkimmäisestä.
Rentoa meininkiä ja hyvää ruokaa Whitefacessa
Paikallisten suosiossa ovat perinteiset jenkkityyliset BBQ-paikat, mutta tarjonta ei todellakaan rajoitu niihin. Tutustumisen arvoisia ovat buffalo wingseistään kuuluisa ja paikallisten rakastama ravintola ja baari Lisa G’s, kodikas burgeripaikka Kanu Lodge, sekä suurpujottelun olympiamitalisti Andrew Weibrechtin perheen omistama ravintola The Cottage. Valtaosassa kylän baareja happy hour on illalla jo kello neljän ja seitsemän välillä, joten janoisimmat laskijat suuntaavat rinteistä hyvissä ajoin takaisin hiihtokylään.
Burlingtonin kansainvälinen lentoasema sijaitsee vain tunnin ajomatkan päässä hiihtokylästä, joten Lake Placidiin matkustaminen on Euroopastakin melko vaivatonta. Burlingtonista voi edelleen jatkaa matkaa bussilla hiihtokeskukseen tai vuokrata auton matkaa varten.
Artikkelin pääkuva ja logo: © ORDA
Plussat
- Koillis-Amerikan haastavimmat takamaastot
- Paljon tekemistä lumilautailijoille
- Pohjois-Amerikan itärannikon suurin laskettava korkeusero
Miinukset
- Säiden armoilla, eikä lumivarmuutta
- The Slides –offarit ovat auki vain murto-osan koko kaudesta
- Vähän tekemistä aloittelijoille